Laura Voutilainen — Paroles et traduction des paroles de la chanson Kirje itselleni
La page contient les paroles et la traduction française de la chanson « Kirje itselleni » de Laura Voutilainen.
Paroles
Sain kirjeen itseltäni.
Joskus pienenä sen tein.
Sen olin kätkenyt aarrearkkuun, jonka ullakolle vein.
Kysyin siinä itseltäni, minkä tien mä valitsen.
Elänkö tärkeät hetket huomaten ja oonko onnellinen.
Ei elämä kai koskaan valu hukkaan, vaikkei paljastaisikaan se tarkoitustaan.
Ja vaikka painolastin saan, sen aion kullaksi muuttaa.
Ei elämä kai koskaan valu hukkaan.
Vaikkei suuret suunnitelmat toteudukkaan.
Sillä voinhan milloin vaan, mun elämänkirjaa uudestaan, mä kirjoittaa.
Vierellään valvon, isän kättä kosketan. Ja vaikka kuinka teen tai tahdon,
nään elämänsä
hiipuvan.
Kaikki toiveet ja haaveet, jotka nyt jo jäädä saa.
Sytyttivät minussa liekin, joka nyt roihuaa.
Ei elämä kai koskaan valu hukkaan.
Vaikkei paljastaisikaan se tarkoitustaan.
Ja vaikka painolastin saan, sen aion kullaksi muuttaa.
Ei elämä kai koskaan valu hukkaan.
Vaikkei suuret suunnitelmat toteudukkaan.
Sillä voinhan milloin vaan, mun elämänkirjaa uudestaan, mä kirjoittaa.
Ei elämä kai
koskaan valu hukkaan.
Vaikkei paljastaisikaan se tarkoitustaan.
Ja vaikka painolastin saan, sen aion kullaksi muuttaa.
Ei elämä kai koskaan valu hukkaan.
Vaikkei suuret suunnitelmat toteudukkaan.
Sillä voinhan milloin vaan, mun elämänkirjaa uudestaan, mä kirjoittaa.
Traduction des paroles
J'ai reçu une lettre de moi-même.
Parfois, quand j'étais enfant, je le faisais.
Je l'avais caché dans le coffre au trésor que j'ai pris au grenier.
Je me suis dit: "de quelle manière dois-je choisir?"
Est-ce que je vis avec des moments importants et oonko heureux.
Je suppose que la vie ne se perd jamais, même si elle ne révèle pas son but.
Et même si j'ai le ballast, je vais le transformer en or.
Je suppose que la vie ne se perd jamais.
Même si les grands projets ne se concrétisent pas.
Car je peux à tout moment, ma biographie à nouveau, j'écris.
A ses côtés, je suis réveillé, je touche la main de papa. Et peu importe comment je fais ou comment je fais,
Je vis ma vie
décoloration.
Tous les espoirs et les rêves que vous avez déjà à rester.
Ils ont allumé une flamme en moi qui brûle maintenant.
Je suppose que la vie ne se perd jamais.
Même si elle ne révèle pas son but.
Et même si j'ai le ballast, je vais le transformer en or.
Je suppose que la vie ne se perd jamais.
Même si les grands projets ne se concrétisent pas.
Car je peux à tout moment, ma biographie à nouveau, j'écris.
Je n'imagine pas la vie.
jamais de vidange.
Même si elle ne révèle pas son but.
Et même si j'ai le ballast, je vais le transformer en or.
Je suppose que la vie ne se perd jamais.
Même si les grands projets ne se concrétisent pas.
Car je peux à tout moment, ma biographie à nouveau, j'écris.